Vammainenkin haluaa vierailla ystävien luona ja vanhukset asua kotonaan

Huonosti liikkuvien ihmisoikeuksiin kuuluu voida asua ja elää esteettömissä asunnoissa, vierailla ystävien ja sukulaisten luona ja elää kuten toisetkin. Jos joku haluaa ehdottomasti asua esteellisessä asunnossa, ei hätää – niitä riittää. Yksi näkökulma tahtoo aina nykyisessä esteettömyyskeskustelussa unohtua. Se, että kyse on ihmisoikeuksista. Rakennusala, tutkijat ja julkinen sana eivät tätä asiaa näytä muistavan tai ymmärtävän.

Olen huolissani siitä, että lehdissä (myös Hesarissa) on paljon virheellistä tietoa esteettömyyden kustannuksista ja vaikutuksista asuntojen hintoihin.

Ympäristöministeriön selvityksestä reilun vuoden takaa kävi selkeästi ilmi, että asunnon esteettömyys nostaa rakennuskustannuksia vain alle 2000 euroa asunto. Kuudenkymmenen neliön esteetön asunto on siis teoreettisesti 30 euroa per neliö kalliimpi kuin esteellinen.

Eihän asunnon ostohinta kuitenkaan noin määräydy vaan markkinoiden mukaan. Jokainen tietää, että keskustassa oleva asunto maksaa enemmän kuin lähiössä tai vielä kauempana oleva asunto. Ei rakennuskustannuksissa ole sellaisia eroja. Asunnon hintaan vaikuttaa myös se, näkyykö ikkunasta meri vai ei. Samalla hintaa se ikkuna rakennetaan siitä riippumatta, mitä ikkunasta näkyy.

Esteettömät kylpyhuoneet ovat usein ”syyllisiä” asuntojen korkeaan hintaan. Tutkija Elias Oikarinen sanoi, että esteetön vessa voi olla jopa kuusi neliötä suurempi kuin tavallinen. Niin, voihan se olla niin, mutta esteettömyys ei tätä edellytä. On todella harmillista, että tällaisia perättömiä väitteitä esitetään tutkijan arvovallalla. Jos niin halutaan, esteetön kylpyhuone mahtuu alle neljään neliöön, eivätkä kylpyhuoneet nykyään juuri tämän pienempiä olekaan.

Hehtaarivessat ovat urbaania legendaa, jolla halutaan syyllistää vammaisia ja huonosti liikkuvia ihmisiä. Tähän syyllistyy niin rakennusteollisuus, valtaosa arkkitehdeistä kuin lehdistökin. Helsingin Sanomat kirjoitti näin rakennuskustannuksista vuonna 2015 kahdessa pääkirjoituksessaan ja siteerasi lukuisissa artikkeleissa rakennuslobbyn ihmisiä kritiikittä. Nyt Kauppalehdessä oli samankaltaista virheellistä tietoa.

Meillä kuitenkin on väestön ikärakenteeseen nähden aivan liian vähän esteettömiä asuntoja. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan tarvitsemme tulevana vuosikymmenenä miljoona esteetöntä asuntoa ja nyt niitä on noin 0,3 miljoonaa. Esteettömyys turvaa sen, että laitokseen siirtyminen tapahtuu myöhemmin, kun ihmiset pääsevät omin voimin ulos ja säilyttävät toimintakykynsä pidempään. Mistä meille edes löytyy työntekijöitä laitoksiin tulevaisuudessa?

Asuntokanta uudistuu hyvin hitaasti, parhaimmillaankin noin 28000 asuntoa vuodessa. Asuntoja on vähän alle kolme miljoonaa eli joka kymmenes niistä on esteetön. Jotkut kysyvät, eikö se riitä, kun puoleen asunnoista olisi esteetön pääsy? Kun puolet asunnoista on sellaisia, joihin pääsee esteettä sisään ja joissa pääsee wc:hen, voimme keskustella asiasta. Se on kuitenkin vielä kaukana. Ministeri Kimmo Tiilikainen on julkaissut tiedotteen, jossa hän pitää esteettömyyttä tärkeänä. Odotamme kuitenkin selkeää näyttöä tästä.

 

Kalle Könkkölä

toiminnanjohtaja

Kynnys ry

Kirjoita vastaus

  • (ei julkaista)

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>